sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Volvon korirakenteet

Elikkä nyt on etätehtävänä tutustua ja kertoa teille perus tietoa ja itselleni päähän jäänneitä asioita.

Ensin vähän eri teräs laaduista joita volvo käyttää.

Käytettävät teräkset ovat:

HSS (High Strength Steel) myötöraja 180 - 280 MPa
VHSS (Very High Strength Steel) myötöraja 280 - 380 MPa
EHSS (Extra High Strength Steel) myötöraja 380 - 800 MPa
UHSS (Ultra High Strength Steel), ns. booriteräs, myötöraja yli 800 MPa
Huomaa, että ilmoitettu materiaalilaatu on voimassa ennen kuin materiaalia on muokattu ja pintakäsitelty.
Tämä tarkoittaa, että useiden materiaalien kovuus muuttuu johtuen sekä muokkauksesta että pintakäsittelystä

Malleissa V70 ja XC70 (08-) otettiinn käyttöön kynnysvahvikkeissa päällystetty booriteräs, jota kutsutaan nimellä UziBor, ja joka kuuluu UHSS-luokkaan. 

Takaosa

Volvon takapuskuripalkki on valmistettu hyvin vahvasta boori teräksestä.
Takapuskuripalkin korjaammisessa on seurattava tarkkoja ohjeita missä saa hitsata ja millä ja miten jne...

Törmäyspalkki

Volvoissa hyvin yleinen törmäyspalkki koska volvoissa korkeampi maavara muihin autoihin verrattuna jolloin törmäyspalkin tarkoitus on minimoida vastaantulevan auton matkustajien loukkaantuminen mahdollisessa törmäyksessä ja osua vastaantulevan auton puskuripalkkiin jolloin kolarissa auton turvalaitteet laukeaa.

Korinliimat
 Yhteenliittämiseen käytetään kahden tyypistä koriliimaa: epoksipohjaista törmäysliimaa ja kumipohjaista väsymisliimaa.
Lisäksi käytetään kumipohjaista hitsauskittiä ja lämpimänä levitettävää hitsauskittiä, kun koripeltien välillä on vain tiivistystarve.
Vaihdettaessa liimattu osa ei levitetä uutta törmäysliimaa. Sen sijasta käytetään useita hitsipisteitä.
Pistehitsauksessa tärkeää on se, että hitsipisteitä ei sijoiteta liian tiheästi, koska tällöin saattaa syntyä nk. sunttivaikutus eli virta kulkee aikaisem-
min tehdyn pisteen läpi eikä sen, jota ollaan tekemässä.
Tällöin hitsit ovat hyvin heikkoja tai niitä ei synny ollenkaan.







maanantai 9. joulukuuta 2013

Työharjoittelu.

Elikkä olin tässä kolme viikkoa työharjoittelussa Tammisaaressa tuttavani korinkorjaus/maalaus firmassa josta nyt näytän hieman töitä mitä siellä tein.

Tässä on opel joka oli ollut peurakolarissa ja takana kolaroitu
x-trail joka jouduttiin oikasemaan robotilla ja vaihtamaan
taakse jokasuoja                                                             
Tässä äskösen opelin uusi konepelti 

Tämä on jonkun vuodelta 1920 olevan auton kojelauta joka
piti hiota tasaiseksi

vm09 avensiksen puskuri jonka oikaisin ja kittasin 

Transiitin ruosteen poistoa niitten hyvin yleisestä paikasta















Ja paljon muuta mistä unohdin ottaa kuvaa.. :D



Sierrasta LISÄÄ riesaa

Eli nyt on tehty aika paljonkin hommaa sierraan vähän ruosteen poistoa,purattu ja aloteltu hiontaa.

Siinä on etupuskurin kiinitys kohta joka ihan ruosteessa siihen tein
pellistä uuden palan ja porasin ja viilasin kolmion joka sopii puskurin
kiinikeeseen
Ja tässä toisen puolen jo korjattu kohta


Hieman purkailua.





Aloimme juuri hiomaan spray maalia pois ja hiomme
alkuperäis maaliin asti jotta spray maali ei tuotaisi ongelmia maalaus
vaiheessa kiehumalla.

maanantai 11. marraskuuta 2013

HARJOITUSTYÖ

Tässä jaksossa piti tehdä kittaus/maalausharjoitus joka vaikuttaisi kurssin arvosanaa.

Ensin leikattiin 400x300mm oleva pellin pala jonka toinen reuna taitettiin saumakittausta varten.
Sitten pelti mankeloitiin kaarevaan muotoon jonka jälkeen pyydettiin opettajaa tekemään peltiin lommo joka pitää kitata taksisin muotoon.
Ennen kittausta piti muistaa karhentaa pinta kunnolla joka kohdasta ja tehdä rasvanpoisto kittinä minä käytin Evercoat rage cold.
Ensin laitoin riittävän kerroksen kittiä ja aloin hiomaan kappaletta takaisin muotoon jonka jälkeen huomasin että parissa kohtaa oli liian vähän kittiä joten laitoin lisää kittiä ja aloitin hionnan uudestaan muotoonsa.

Pohjamaalia en ole ehtinyt tehdä vielä mutta sitten kun kerkeän niin teen siitä tännekkin tekstiä ja vähän kuvia
Tässä pohjamaalattuna 1K happomaalilla.

tässa hiomaväri päällä .
Eli tämä harjoitus työ on nyt valmis!! :D

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Etätyö

Meillä oli perjantaina etätyö päivä ja tehtäväksi tuli lukea automaalit.netistä Salla Ahon tekstin auton maalauksesta ja liittää blogiin siitä pätkiä.
Tässä hieman maalauksen ja pohja töiden perusteita Automaalit.netin mukaan.


 POHJATÖIDEN ALOITUS
Auton pohjatöiden tekeminen aloitetaan aina pintojen pesusta. Pohjatöitä 
edeltävää pesua ei saa tehdä pesuaineilla jotka sisältävät joko vahaa 
(sisältävät sitten myös yleensä silikonia) tai ovat petrolipohjaisia liuottimia (esim. 
lakkabensiinit ”tärpätit” jotka voivat jättää pinnalle ohuen rasvakalvon). 
Pääasiallisena puhdistus keinona voidaan pitää alueen pesua rasvan- ja 
silikoninpoisto aineella. Tämä on siis hyvä suorittaa pohjustus töiden alussa 
jolloin vältytään rasvan/silikonin aiheuttamilta hankaluuksilta myöhemmissä 
työvaiheissa. 
Silikoninpoistoaineen levitys suoritetaan joko kostutetulla kankaalla tai 
ruiskutetaan pintaan painepullolla ja pyyhitään pois. Perusteellisen 
puhdistuksen jälkeen käydään läpi vauriot, lommot ja ruosteet yms. 
Vauriokohdat kannattaa merkata pintaan esim. pyöräyttämällä hiomapaperilla 
jälkeä tai vesiliukoisella tussilla ruksaamalla oikaisua vaativan painauman 
kohdalta jolloin kaikki on helposti nähtävillä tarkastelun jälkeen eikä jää 
huomaamatta pohjia työstettäessä. 
Pohjatyöt ovat aina maalauksen tärkein vaihe sillä maali ei koskaan peitä 
huonosti tehtyjä pohjia vaan tuo aina esille pohjustustöiden virheet.


HIOMAPAPERIEN VALINTA
Hiomapapereiden käytössä on aina muistettava että aiempaa hionta jälkeä 
loivennettaessa seuraavassa paperissa ei saa olla yli P100 heittoa jos seuraava 
paperi ylittää tämän sen karkeus ei riitä leikkaamaan aiempaa naarmua ja 
maalin kuivuessa viimeistään hiontajäljet tulevat näkyviin. 
Valittaessa mitä karkeutta aikoo käyttää on hyvä käyttää tätä jakoa:

Karkea hionta suuret kittaukset: P80 ja P120 
Kitin hionta: P120, P150, P180 ja P240 
Hieno hionta: P240, P320, P360-800 (Hiontapohjamaali peittää P320 jäljen).
Täytemaalin hiontaP400-800 (normaalisti ennen maalausta P500 jos 
hopea väri suosittelen P600 viimeistely hiontaa ennen maalausta
Mattahionta ja valumien hionta:P800-1500 Hiontavilla (karhunkieli): Pintojen karhennukseen ja mattaukseen. 
Punainen on karkeampi kuin harmaa. Punaisella karhennetaan pinnat 
ennen hiontaväriä ja harmaalla viimeistellään hiontaväri ennen 
pintaväriä.
Kun loivennat vanhoja maalirajoja niin loivennus on silloin hyvä kun sormiin ei 
tunnu minkäänlaista nousua rajojen vaihtuessa. 
Jos olet epävarma tai on hankala kokeilla onko loivennus tarpeeksi sileä niin 
laita sormien ja pinnan väliin vaikka muovipussi tai paperinpala tms. jolloin 
kokeilu helpottuu.

KITTAUS
Kittauksen perussääntönä voidaan pitää että kitti levitetään aina mielellään 
vasten metallia tai oman harkinnan mukaan hyvin karhennetulle vanhalle täysin 
kovettuneelle maalipinnalle. 
Käytä maalin karhennukseen ja/tai poistoon karkeudeltaan P80 tai P120 
hiomapaperia hyvän tartuntapinnan takaamiseksi. Jos käytät P80 jälkeä jolle 
levität kitin niin se täytyy suorittaa siten että rajaat kitin levityksen ainoastaan 
paljaalle metallille ja hiot sitten P120 paperilla ekan satsin suoraksi jolloin 
korjauskohdan ja ehjän maalipinnan siirtymäraja eivät tule näkyviin 
pintamaalissa. Kun jatkat tämän jälkeen kitin levitystä ja hiontaa P120 paperilla 
ei siirtymärajasta tule liian karkea. (Halutessasi voit käyttää myös P120 sijasta 
P150:stä paperia siirtymärajan loivennukseen).
Kitti täytyy valita kohteen vaurion mukaan tässä lyhyt luettelo kuvan saamiseksi 
mikä kitti kannattaa valita kyseiseen operaatioon. 

Lasikuitukitti:Täyttökitti syville painaumille ja kohdille jotka tarvitsevat 
tukea. Voidaan käyttää jopa reikien paikkaukseen, tulee kuitenkin 
viimeistellä esim. polyesterikitillä. 
Aluminisoitu kitti: Täyttökitti isoille vaurioalueille. Kestää hyvin 
lämpötilanvaihteluita hyvän lämmönjohtokykynsä ansiosta ja soveltuu 
myös pinnoille jotka kuumenemisen lisäksi altistuvat tärinälle.
Yleiskitti: Perus kitti, hyvä tarttuvuus, levitettävyys ja helppo hionta 
kuuluvat perus ominaisuuksiin. 
Soft-kitti: Pienien kolojen ja naarmujen peittämiseen, soveltuu 
erinomaisesti käsin suoritettavaan hiontaan. 
Ruiskukitti: Voidaan ruiskuttaa joko karhennetulle täysin kuivuneelle 
maalipinnalle tai suoraan pellille, ruiskukitti on erittäin hyvin täyttävää 
hiontamaalia jonka takia voidaan käyttää tietyissä tapauksissa kittauksen 
sijasta. (esim. vanhat paljon paikkaillut kohteet joissa maali/kitti 
kerrostumat jo niin paksut ettei loiventaminen hiomalla onnistu vaan 
täytyisi kitata korkeiden siirtymärajojen takia)
Kittauksessa on sekoitusvaiheessa pidettävä mielessä että liika kovetteen 
annostelu yleensä aiheuttaa sitten maalipintaan värivirheitä tai 
laikkuuntumista! 

POHJAMAALAUS
Pohjamaalauksesta käytetään myös nimitystä ruosteenestomaalaus. 
Pohjamaalin päälle ei ruiskuteta suoraan pintamaalia vaan pohjamaali 
eristetään aina hiontamaalilla tai märkää-märälle välimaalilla ellei sitten 
kyseessä ole täyttävä pohjamaali esim. Mipa WBS 1K-Grundierfiller tai Mipa 
2K-Yleispohjamaali.
Pohjamaali ruiskutetaan ohuelti ja tasaisesti estämään korroosiota. Pohjamaali 
ruiskutetaan aina 1-2 kierrosta märkänä ettei pinta jää kuivaksi ja karkeaksi 
koska silloin lopputuloksena on hauras pinta. 
Pohjamaalaa aina kaikki paljaat metallipinnat. 
Pienempiin ja miksei hieman isompiinkin alueisiin voi hyvin käyttää pohjamaali 
sprayta helpon ja nopean käytettävyytensä takia. Tässä pari esimerkiksi 
Rapidprimer spray tai täyttävä hiontapohjamaali hyvällä ruostesuojalla 
rapidfillerspray. 
Pohjamaalattavissa pinnoissa on eroja joten tässä muutama esimerkki mikä 
kannattaa valita mihinkin käyttöön: 
 Happopohjamaali: Lasikuitupinnoille sekä ihan yleispohjamaaliksi, takaa hyvän korroosion eston ja tartuntapinnan
Epoksipohjamaali: Tarttuu hyvin kaikille metallipinnoille, sinkityt pinnat, 
alumiini, rauta sekä teräs.
 Mipa 2K-plastic-grundiefiller: muovi pinnoille. Huomaa että tuote on 
täyttävä pohjamaali ja voidaan käyttää myös märkää-märälle tekniikalla.

HIONTAPOHJAMAALI 
Hiontapohjamaalin tarkoitus on viimeistellä pinta täydelliseksi ennen pintavärin 
ruiskutusta. 
Hiontapohjamaali täyttää hiontajäljet, pienet huokoset, loivennetut rajat ja 
puolestaan estää kosteutta pääsemästä pintaan ja parantaa maalikerrosten 
tarttuvuutta. 
MUOVIOSIA KÄSITELTÄESSÄ MUISTA AINA MUOVITARTUNTA ENNEN 
HIONTAPOHJAMAALIA.
Hiontapohjamaalin ruiskutukseen on hyvä käyttää 1.5-2.0 mm suutinkokoa ja n. 
2 barin painetta. Ruiskuta 1-3 kierrosta tasapaksuina märkinä kerroksina niin 
että koko kitattu/pohjamaalattu alue peittyy reunoja myöten jolloin saadaan 
varmasti peitettyä myös karkeampi hiontajälki. Aloita ruiskutus niin että jokainen 
kerta menee hieman edellistä ruiskutus pintaa pidemmälle jolloin estetään 
korkean rajan muodostuminen. Muista aina tuotekohtaiset haihdutusajat 
kierrosten välissä! 
Älä koskaan teippaa suoraa rajaa mihin haluat hiontavärin loppuvan sillä se 
vaikeuttaa pinnan tasoitusta hiottaessa. Jos tilan ahtauden tms. takia on 
vedettävä suora raja johonkin kohtaan on se hyvä tehdä lokasuoja välinauhalla 
jolloin saadaan paremmin pehmennettyä raja kuin maalarinteippiä käyttämällä.
Hiontapohjamaali vaihtoehtoja:
Troton hiontapohjamaali: Soveltuu kaikille pinnoille, hyvä tarttuvuus ja 
helppo hioa. Useita värivaihtoehtoja.
 Mipa 4+1 Acrylfiller: Soveltuu hyvin eri pinnoille, voidaan käyttää myös 
märkää-märälle menetelmällä.

PINTAVÄRI 
Aina ennen pintavärin ruiskutusta sekoita maali hyvin ja tarkista sävy. Käytä 
0,8-1,4mm suutinta ja n.1.8-2 barin painetta. Pintavärin ruiskutus aloitetaan 
samalla tavalla kuin muukin työstö eli huolellisella pintojen puhdistuksella. 
Pinta puhalletaan huolellisesti ja pestään silikoninpoistoaineella ja pyyhitään 
vielä ennen maalausta pölyliinalla jonka tahmea pinta poistaa viimeisetkin pölyt.
Automaalauksessa pintaväri on joko akryylimaalia tai metalli/helmiäismassaa 
josta voidaan myös käyttää nimitystä vesimassa. Pienempiin paikkauksiin on 
saatavilla sävytettynä spraymaalipaketteja joten et välttämättä tarvitse edes 
ruiskua paikkausta tehdessäsi.
Akryylimaali on 2K- maalia eli vaatii kovetteen ja ohenteen lisäyksen. 
Akryylimaali on ns. suorakiiltomaalia eli ei tarvitse lakkaa päälle kiillon ja 
kovuuden aikaansaamiseksi, voidaan kuitenkin lakata mikäli niin haluaa. 
Akryylimaalista ei saa tehtyä metalli/helmiäis sävyjä, ne ovat aina 
vesimassaa! 
Akryylimaali on hyvin peittävää maalia jolloin ruiskutus määräksi riittää 1,5 
kerrosta jolla saavutetaan jo riittävä kalvon paksuus. 
Ensimmäinen ruiskutus vedetään peittävästi, hyvässä tapauksessa maalia saa
olla ohuelti mutta huonosti peittävillä sävyillä (punainen, keltainen..) on aloitus 
kierroksen oltava paksumpi. Haihdutusajan jälkeen ruiskutetaan 
pintamaalikerros joka on oltava täysin märkä. Seuraa pinnan muodostumista 
valon avulla. 
Jos häivytät akryylimaalia vanhaan pintaan tehdään se jatkamalla maalia 
ohenteella suhteella 1:1 eli saman verran maalia ja ohennetta. Ohenteella 
jatkaminen voidaan toistaa samalla suhteella jo ohennettuun maaliin jolloin 
voidaan vielä pehmentää raja-aluetta. Tämän jälkeen maalin ollessa täysin 
kuiva raja-alueet kiillotetaan keskikarkealla hiomatahnalla.
Metalli/helmiäismassa on 1K tuote, joten se ei tarvitse kovetteen lisäystä vaan 
ainoastaan ohenteen. Metalli/helmiäismassan tunnistaa kun maalipinnassa on 
näkyvissä kiteitä tai väri peilaa eri sävyjä. Tämä maali on aina yli lakattava 
kiillon ja kovuuden aikaansaamiseksi. 
Ruiskutus aloitetaan reilulla harsolla maalattavan alueen yli niin että pinta 
kuultaa vielä heikosti maalin läpi. 5-15min haihdutusajan jälkeen, kun maali on 
mennyt mataksi, ruiskutetaan peittävä märkä kerros jos kyseessä on huonosti 
peittävä sävy voidaan vetää vielä kolmas kerros maalia muistaen haihdutusaika 
eli kun pinta on matta. Viimeinen kerros on pisarrus jolloin metalli saadaan 
laskeutumaan oikein pinnalle. Pisarrus suoritetaan niin että maalin syöttöä sekä 
ruiskutuspainetta pienennetään. Painetta pudotetaan noin
kilon verran.
Metalli/helmiäismassaa ei häivytetä maalia ohentamalla koska liika ohenteen 
annostelu vaalentaa massaa ja aiheuttaa värivirheitä. Häivytys suoritetaan siis 
kuten yllämainittu pisartamalla, jolloin metalli saadaan laskeutumaan oikein 
pinnalle ja hajonta sellaiseksi että vanha ja uusi maalipinta sulautuvat yhteen. 
Häivyttäessä ruiskua käännetään poispäin pinnasta kun maalien raja-alue
ylittyy tällöin saadaan aikaiseksi hyvä ja katoava häivytys. 


LAKKAUS
Lakkaus suoritetaan mikäli kyseessä on akryylimaali 20min sisään 
akryylimaalin vetämisestä. 
Metalli/helmiäismassan ollessa kyseessä haihdutus aika ennen lakkausta on 
n.15-20 min tai kun pinta on matta. 
Lakkaa ruiskutetaan ensimmäinen kierros harsottaen ja seuraava kierros 
märkänä peittäen. On hyvä seurata pinnan muodostumista valon avulla. 
Lakkoja on eri käyttötarkoituksiin erilaisia, tässä listausta muutamasta eri 
ominaisuuksin varustelluista lakoista:
 Mipa CC6 kirkaslakka: yleislakka paikkauksiin ja ylimaalauksiin. Korkea 
kiiltoinen ja erinomaisesti tasoittuva tuote. Saatavilla myös pakettina 
Troton Scratch resistans, Mipa Nanolakka CS44 ja Mipa CS85 
kirkaslakka: Näiden lakkojen perusominaisuuksiin kuuluu hyvä kestävyys 
naarmuuntumista vastaan. 
Troton kirkaslakka VHS: niin sanottu paksukalvolakka, tätä lakkaa ei 
tarvitse ohentaa. 
Mipa 2K-Kirkaslakka CA: UV-suojalla varustettu kirkaslakka, voidaan 
käyttää suoraan erilaisille metalleille (galvanoitu rauta, ruostumaton 
teräs, kova ja pehmeä alumiini).
Mipa 2K-HS-Mattalakka: Mattalakka joka takaa himmeän pinnan ja 
hyvän suojan ulkoisia rasituksia vastaan. 
 Troton kirkaslakkaspray, Mipa kirkaslakkaspray ja Mipa mattalakkaspray:
lakkoja on myös saatavilla spraynä pienempiin tarpeisiin, sopivat 
käytettäväksi kaikkien metalli- ja helmiäismassojen kanssa. 
Mipa C10 kirkaslakka: ihanteellinen 1K-lakka käytettäväksi candyjen ja 
flakejen kanssa. Täysin käyttövalmis seos.

SUOJAUS
Suojauksen perussääntönä voidaan pitää sitä että vältä aina suoria teippaus rajoja lähellä maali linjoja. 
Käytä hiontapohjamaalin kanssa mikäli tarpeen vetää suoria rajoja aina 
lokasuojan välinauhaa jolloin se loiventaa rajaa.
Jätä maalirajoja varten suojauspaperi niin että käännät paperin kaksin kerroin ja 
teippaat sen vain reunoilta kiinni muodostaen keskelle ”pussin” jolloin 
maalisumu pääsee tunkeutumaan myös pidemmälle ja estää suoran korkean 
rajan muodostumisen. Jos häivytät aluetta on hyvä teipata kevyesti tällainen 
pussi ulompiin suojauspapereihin kiinni jolloin se on helppo poistaa tieltä 
häivytystä tehtäessä.
Suojaukset tulee aina poistaa ennekuin maali on kuiva. Poista teippaukset niin 
että vedät teippiä rauhassa alaviistoon siten että teippi leikkaa itsensä pois 
maalipinnasta.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Sierran ruosteen poistoa.

Tänään ajattelin alkaa paikkaamaan taka kaaren paria pientä ruoste kohtaa, mutta sisälokarin irroituksen jälkeen ilmestyi hieman isomman laatuinen ruoste reikä joka ulottui helmaan joten jouduon tekemään noin 60cm uutta helmaa ja lokariin hieman uutta peltiä.


Siinä näkyy sisälokarista paljastunut reikä.

Loksusta leikkasin reilun palan pois ettei jää mitään 
ruostetta alle ja kivempi hitsata paksumpaan peltiin 
kuin ohueen ruosteiseen peltiin.
saumojen päälle kunnolla sinkki spraytä ja koteloihin
kunolla kotelosuojaa ja massaa jokapuolelle mihin vain
sai laitettua
Siinä paikkauksen jälkeen.

Sierrasta riesaa

                              Työvaiheita ja aikataulu

1. Ruosteen poisto. Ruosteen määrästä riipuen noin viikko.
2. Auton purku eli kaikki valot sun muut pitää irroittaa. Päivä tai kaksi.
3 .Kuskin puolen takaoven oikaisu ja paikkaus. Paripäivää
4. Puskureiden korjaus lasikuidulla. Otan kotiin joten aikataulusta en tiedä.
5. Vanhan maalin pois hiominen. Riippu monta henkilöä on valmis auttamaan noin kuukausi
6. Pohja työt ja maalaus. Pari viikkoa.
    -Väriä ei vielä päätetty mutta helmiäis valkoinen on ollut mielessä.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Sierrasta riesaa!

Eli minulla on vuosimallia 1990 oleva ford sierra jonka joku on maalannu spray maalilla ja nyt se pitäisi maalata kunnolla.
Tässä blogissa olisi tarkoitus kertoa eri työvaiheista ja aikatauluista.